Ajatuksiani Espoosta

  • Terveyskeskukseen ja lääkäriin tulee päästä jonottamatta. Tämä on mahdollista järjestämällä perusterveydenhoito tehokkaammin. Lääkärin on käytettävä työaikansa potilaan hoitamiseen eikä tietojärjestelmien kanssa puuhastelemiseen tai kiinteistönhoitoon. Myös hoitajien tulee voida keskittyä työssään siihen, mihin heidät on koulutettu.
  • Kun laitoshoitopaikkoja lakkautetaan, tulee vanhuksille ja vammaisille tarjota riittävä määrä hoiva-asumista. Yhteydenpitoa erityisesti yksin asuviin heikkokuntoisiin vanhuksiin tulee tehostaa. Espoon ikääntymispoliittinen ohjelma on tehty noudatettavaksi.
  • Isovanhemmat ovat korvaamaton voimavara lapsille ja nuorille sekä heidän vanhemmilleen. Espoon kouluihin ja päiväkoteihin voitaisiin henkilökunnan avuksi rekrytoida esimerkiksi kouluvaareja ja -muoreja. Kouluisännät ja -emännät puolestaan olisivat iso apu nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä.
  • Palvelut on tuotettava kustannustehokkaasti. Se on veronmaksajan etu. Kustannustehokkuus ei kuitenkaan saa johtaa palvelujen laadun heikkenemiseen; kaupungin päättäjien ja virkamiesten on vastattava palvelujen laatutasosta. Palveluiden laadun valvontaa tulee tehostaa ja kilpailutuksissa suosia suurten monikansallisten yritysten sijaan paikallisia palveluntuottajia.
  • Espoon päättäjien ja virkamiesten on kuunneltava yrittäjiä. Yrittäjät ja heidän tarpeensa on otettava aktiivisesti huomioon Espoon elinkeinopolitiikassa.
  • Espoon liittämistä Helsinkiin ei voi perustella. Sen sijaan metropolialueen yhteistyötä on kehitettävä aktiivisesti ja Uudenmaan liiton asemaa alueellisena päätöksentekijänä vahvistettava. Hallintorakenteet eivät ole itsetarkoitus.
  • Kaupungin tietojärjestelmät on saatava kuntoon. Järjestelmien on oltava sellaiset, että tieto on helposti hyödynnettävissä, ja sellaiset, että sitä myös hyödynnetään.
  • Etelä-Espoon bussilinjoja tarvitaan jatkossakin; länsimetron valmistuessa suorat bussilinjat Kampista Etelä-Espooseen lakkautetaan ja tilalle tulevat metron liityntälinjat. Osalla matkustajista matka-ajat pidentyvät ja matkat hankaloituvat, mikä on otettava huomioon joukkoliikenteen suunnittelussa.
  • Kaupungin toiminnoissa on lisättävä kestävää kehitystä ja ympäristötietoisuutta. Päiväkoteja ja kouluja on kannustettava esimerkiksi Vihreä lippu -toimintaan.
  • Tehokkaita keinoja puuttua nuorten syrjäytymiseen ovat ennaltaehkäisevän perhetyön tehostaminen sekä oppisopimuskoulutuksen lisääminen. Joustavia opintopolkuja tulee raivata entistä enemmän myös peruskoulun yläluokille. Opinto-ohjausta ei koskaan ole liikaa.
  • Espoolaisen musiikinopetuksen korkea taso tulee turvata järjestämällä asianmukaiset toimintaedellytykset mm. nuorten musiikkiteatteritoiminnalle.
  • Kaupungilla on mahdollisuus tukea nykyistä tehokkaammin seura- ja harrastustoimintaa luovuttamalla tyhjiksi jääneitä tiloja harrastusryhmien käyttöön sekä alentamalla tilavuokria. Esimerkiksi koulujen iltakäytön ongelmana on turhan usein valvonnan järjestämisen vaikeus.